23.9.2011

ei-enää-möks

Mun kahden maailma potkii päähän päivän jälkeen elämä maistuu taas. En sitten uskaltanutkaan lähteä talosta tuon kipeän lapsen takia, mutta olen puuhaillut omia juttuja koko päivän, laitoin lounasta sille tosin.

10 minuutin päästä pitää hakea nuorin taas koulusta. Mulla on naama meikattuna oikeasti huolella (ei mielestäni kuitenkaan liian huomiota herättävästi) ja hiukset sotkuisella meganutturalla pään päällä kihartumassa iltaa varten. Ehkä nämä kaksi tasapainottavat vähän toisiaan.

Kyselin host mamalta tarvitseeko se mua illalla kun olisi vähän suunnitelmia tutustua pariisin yöelämään ja samaan lauseeseen tuli ilmoitettua että saattaisin tulla vasta aamulla kotiin. Vastaus oli ABSOLUTELY YES ja itseäni vain nauratti. Jos tästä lähettäisin omalla äidille suomeen viestin, et "hei, ajattelin tästä lähteä koko yöksi hillumaan pariisiin, enkä saapua edes yöksi kotiin", se varmaan kehittäisi minuutissa teleporttausmasiinan jolla saisi itsensä tänne ja kahlittua mut nilkasta sängynjalkaan kiinni. Kivaa, että ainakin täällä muhun luotetaan.

Huomasin tossa, että varpaassani on edelleen mystinen tumma mustelma/rupi viimeiseltä baarikeikalta suomessa, jossa onnistuin potkaisemaan varpaani kynnykseen aika kovaa. Tällä kertaa ajattelin ollatelomatta itseäni.

Nyt lähden ehkä shokeeraamaan niitä perheenäitejä tuonne koululle tämän omaperäisen lookini kanssa. Anteeksi, että haen lapsen koulusta ilman että mulla vuosisadan kulahtaneimmat vaatteet päällä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti