28.9.2011

In sickness and in health

Kyllä, otsikosta voi arvata, olen saanut itseeni jonkun mystisen pöpön hommattua. Johan oli aikakin kun noi lapset on pärskineet nyt 1,5 viikkoa vuorotellen, mutta minä olen siltä välttynyt. Täällähän on tällä hetkellä taas täys kesä meneillää +27-29 astetta päivisin, öisinkin +22, joten tulee todella ironiseen saumaan tämä minun tautini.

Tänään olen ollut erittäin onnellinen siitä faktasta, että noi lapset on jo vanhempia ja eivät tarvitse välttämättä ketään kehittämään niille tekemistä, vaan touhuavat mielellään omia juttujaan. Tämä on mahdollistanut mun työnteon olevan sitä, että makaan sohvalla ja koen olevani kipeä. Normaalisti yritän minimalisoida aikaa joka istutaan tv:n edessä piirrettyjä tuijottaen, mutta tänään en oikein jaksanut vaan mielelläni koomasin itsekin.

Olen tänään kiittänyt korkeampia voimia kranaattiomenateestä (<3) ja tämän perheen kapselikahvikoneesta, jonka avulla olen saanut megahyvää kaakaota tautini kaitsemiseen. Olen zombeillut ja ajanut noin 3 tuntia edes takaisin urheilukeskuksen ja kodin väliä. (Kolme lasta aloittaa urheilunsa 18.00, 18:30 ja 19:30 ja lopettavat 20:00, 20:30 ja 21:00. Cool, huh?)

Kun istuin päivällispöydässä ihan kuolleena raatona host mama oli jo valmis pitämään puhuttelun lapsille siitä, mitä ikinä ovatkaan tehneet saadakseen mut niin zombie tilaan, mutta vakuutin, että lapset ovat olleet pelkästään mukavia, tämä oma tauti vain yrittää tappaa minut. Sain lääkkeeksi kamomilla-teetä ja Strepsilsejä ja käskyn mennä nukkumaan. Vielä pitäisi jaksaa noi koulutehtävät tehdä ja käydä nukkumaan. Saanko maagisesti toivoa, että tämä tauti katoaa yön aikana?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti