16.9.2011

Isi on ihana

Tänään postilaatikosta meille tupsahti eteiseen pieni paketti, lättänä kirjekuori, jonka tiesin saapuvan, mutta oletin sen tulevan vasta ehkä ensi viikon puolessa välissä. Tiesin, että isä laittaisi mulle uuden pankkikortin tulemaan tänne, koska vaikka kuinka olenkin nettishoppailun kuningatar ja harvase viikko täyttelen kortin voimassaoloaikaa eri paikkoihin (09/11), en tajunnut yhtään ajatella, että kappas, se pankkikortti menee oikeasti vanhaksi nyt eikä heti. Äiti uhkaili kirjatulla kirjeellä, mutta esitin pienen pyynnön ettei tuota laitettaisi kirjattuna, koska A) en tiedä tietävätkö ranskalaiset mikä on kirjattu kirje, taikka B) en halua ajatella itseäni asioimassa ranskalaisessa postikonttorissa yrittäen saada korttiani käsiini.

(Mulla oli hieno pakettikuvakin tähän liitettäväksi, mutta just nyt olen liian laiska muokatakseni siitä 75% suttuisaksi, jotekin kummasti kun isäni on saanut osoitteen viemään suurimman osan kirjekuoren pinta-alasta)


Iskä oli ihana ja pisti mun unohtuneet rannekorut kirjekuoren mukana ranskaan tulemaan. Nämä kaksi on asuneet ranteessani nyt noin vuoden joka ikinen päivä (otan suihkuun ja yöksi pois, mutta muuten) ja on ollut maailman orvoin olo ilman näitä. Jee!


Pankkikortti (hyi, se on ruma!, olisin halunnut kortin samalla kuosilla kuin vanhanikin oli, mutta katsotaan jos saisin esim jouluksi hommattua itselleni uuden suomeen odottamaan), veljen inttikuva, mikä melkein nostatti kyyneleet silmiin, kun mulla on ikävä totakin hölmöä(!), ja suklaata paikkaamaan sitä ikävää. Kaikkea tarpeellista siis. Kyllä mun isä osaa piristää tytärtään.

Nyt, koska mulla on suklaata, on mulla myös eväät täydelliseen iltapäivää, nimittäin kohta voin upota tämän miehen silmiin.


Kyllä, Vampire Diaries alkoi eilen taas jenkeissä ja nyt mun perjantaini on pelastetut. Vielä kun viikon päästä tähän päälle alkaa The Big Bang Theory ja Grey's Anatomy, niin voin viettää kaikki perjantaini mummoillen, katsoen vain lempisarjojani koneelta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti