17.11.2011

plääh

Kekseliäs otsikko, kyllä.

Tänään kun heräsin, ensimmäinen ajatus oli "olen nukkunut pommiin". Kello todisti samaa: 12:03. Hups. olisi pitänyt herätä reilu kaksi tuntia sitten ehtiäkseen kouluun. Noh, tänään ei sitten opiskella. Otin siis tavoitteeksi päivittää kumpaakin blogia ja olen jo puolessa välin tuota tavoitetta. Vähän vain harmittaa kun tällä hetkellä tämän blogin puolelle tekisi vain mieli kirjoittaa "plääh, ei ole kivaa".

Mietin eilen veljeä, joka saa lakin tuossa joulukuun alussa ja sen ylioppilasjuhlia. Mitä ihmettä mun pitäisi niiden kanssa tehdä. Vanhemmat olisivat valmiita maksamaan mulle lentoliput kotiin vaikka ihan vain yhdeksi yöksi, mutta mun mieli vain sanoo, ettei ne juhlat ole sen arvoiset. Veli on ihana, kyllä, ja olen megaonnellinen sen puolesta että vihdoin, vuosien taistelun jälkeen, se saa lukion päätökseen. Silti tuntuisi niin tyhmältä lentää suomeen vain yhden viikonlopun ajaksi kaksi viikkoa ennen kuin lähden jouluksi kotiin. Vaikka mä kuinka yritän vakuuttaa itselleni, että mun pitäisi vain kestää täällä vielä kuukausi ja sitten pääsisin kahdeksi viikoksi suomeen, tällä hetkellä on möksmöks -fiilikset ja sellainen haluaisin olla kotona -olo.

Hassua, koska mun mielestä mulla ei vieläkään ole koti-ikävä varsinaisesti, toivoisin vain olevani suomessa. Mä en tiedä millä tavalla ne kaksi erottaa, mutta mielestäni koti-ikävän kanssa pitäisi ikävöidä jotain fyysistä asiaa, mutta on vain sellainen olo, että tällä hetkellä haluaisin olla suomessa, mutta en siksi, että mulla ketään varsinaisesti ikävä olisi. Tämä on vaikeaa. En tiedä johtuuko tämä taas siitä, että olen nyt kolmatta päivää taas vain kotona kun en kouluun tänään mennyt ja fiilis olisi varmaan ihan erilainen, jos olisin siellä ollut ja saanut päivässä oikeasti jotain aikaiseksikin.

Musta tuntuu, etten saa ajatuksiani tällä hetkellä ollenkaan kasaan vaan vähän kaikki tuntuu vaikealta. Vaikka kaikki täällä on hyvin edelleen, on vain hassu olo. Nää on niitä hetkiä, jolloin mun ei saisi antaa olla yksin vaan mun pitäis kehittää itselleni niin paljon tekemistä, että unohtaisin ajatella juttuja jotka painaa mun mieltä. Vaikeata vain, koska mitä ikinä teenkin noiden lakkiaisten suhteen, tiedän, että joko olen ihan hajalla täällä joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna tai suomessa miettien, miten turhamainen olen kun lennän sinne.

4 kommenttia:

  1. Mä ymmärrän tuon koti-ikäväasian ihan tosi hyvin, itelläni on ollut viimeisen viikon ihan samanlainen olo. Ei ole oikeasti ikävä perhettä, kotia eikä oikein kavereitakaan, mutta silti on vaan sellainen fiilis, että seuraavana aamuna haluaisi herätä omasta sängystä, tehdä suomalainen aamupala ja lähteä kotikuntosalille rehkimään SUOMEKSI. Kai se on vain semmoinen epämääräinen suomi-ikävä. :)

    Itselläni oli aika samanlainen ongelma oman siskoni vanhojen kanssa. Pähkäilin pitkään että viitsinkö lähteä viikonlopuksi kotiin kuukautta ennen kun lopullisesti lähden täältä. Mutta kaipa minä nyt sitten viitsin, kun isäkin lupasi maskaa lipun, ja onhan se tärkeä tapahtuma siskollekin.

    VastaaPoista
  2. Elsi: juuri toi kummallinen ikävä, missä haluaisi maailman pienimpiä typeriä juttuja ja niitä on kova ikävä :D mä oon kallistumassa sille kannalle, etten lähde noihin lakkiaisiin kun missaisin kuitenkin sen varsinaisen lakitustilaisuuden... Ja ootko lähdössä täältä jo maaliskuun lopussa?

    VastaaPoista
  3. Joo, maaliskuun viimeinen päivä lennän kotiin. :) Sen aikaa on koko ajan ollut tarkoituskin olla, minulla on melko varma työpaikka Suomessa valmiina kevääksi ja kesäksi ja haluan kerätä täällä tuhlaamani rahat takaisin ennenkuin lähden opiskelemaan. Ja siis tiedän että täällä pääsykokeisiin lukemisesta ei tulisi mitään, ja ensi vuodeksi olis kiva saada koulupaikka.

    Jännä muuten, että aluksi ajattelin että 7 kuukautta aupparina on ihan suhteellisen paljon, mutta olet jo varmaan kolmas joka kysyy, että miksi lähden pois niin aikaisin. :D Kuinka kauan ite ajattelit viipyä?

    VastaaPoista
  4. Mulla on tarkoitus olla sinne kesä-heinäkuun taitteeseen, milloin kouluvuosi täällä loppuu. Alunperin itseasiassa hain paikkaa vain huhtikuulle saakka, koska mulla olisi myös varma työpaikka touko-elokuuksi, jossa varmasti viihdyn, mutta kun perhe tuntui hyvältä ja tarvitsivat täällä pidemmäksi aikaa niin päätin sanoa kyllä (: hetkeäkään en ole katunut, että juuri tänne lähdin enkä lähtenyt yrittämään perhettä, joka olisi halunnut mut vaan siihen kevääseen. Ja siksi vain ihmettelin kun tuntuu, että täälläpäin ainakin on selkeä kaava siinä, että aupairit tulevat joko elo/syyskussa tai tammikuussa ja lähtevät sitten joko jouluna tai kun lapsilta loppuu kesällä koulu, siksi vain ihmettelin :D

    VastaaPoista