14.12.2012

"I'm not crazy, my mother had me tested"

Blogia on selvästi hyvä päivitellä siinä vaiheessa kun odottelee, että varpaiden kynsilakat kuivuisivat sen verran, että voisin kaivautua peiton alle katsomaan uusimman jakson The Big Bang Theorya. Ja nukkumaan ehkä päiväunet kanssa. Vannoin meneväni nukkumaan eilen illalla kymmeneen mennessä, mutta jostain kumman syystä vielä vähän vaille yksi pelasin Mahjongia puhelimella. Oli taas tosi tärkeä syy pysyä hereillä. Onneksi tämän päivän agendana on silittäminen, päiväunet ja suihku  - ei tosin tuossa järjestyksessa - joten luvan kanssa saa olla vähän laiska.

Mulla alkaa vihdoin oleen sellainen olo, että olen edes vähän voittanut tämän taudin. Edelleen valvon hetkiä öisin yskien palleaani pihalle ja välillä nenä vähän vuotaa, mutta ehkä olen jo tottunut tähän. Voisko lopullista parantumista ajoittaa sinne ensi viikonlopulle, etten taas joutuisi lentämään Suomeen kamalassa flunssassa. Se kun on maailman ärsyttävintä. Auttavana asianhaarana voidaan pitää myös sitä, että täällä pitäisi olla tänään +10 lämmintä, eli ne ärsyttävät pikkupakkasen ja jäätyminen voidaan jättää tältä viikonlopulta väliin.

Mun viikko on muutenkin ollut oikeasti tosi kiva ja helppo, joten nyt ei kannata valittaa mistään. Keskiviikon vapaapäivään heräsin ensimmäistä kertaa ennen kymmentä, kun nuorimmainen huuteli huoneeni alapuolella "salla, tuu pelaamaan jalkapalloa mun kanssa". Onneksi 'ei nyt' vastaus tyydytti lapsen reiluksi tunniksi, jonka jälkeen ennen yhtätoista alkoi kuulua vaativimpia "tule tänne nyt" kysymyksiä. Ajattelin, että parempi jättää laiska aamupäivä peiton alla taakse ja käydä lapsen kanssa ajelemassa vähän autoilla. Ei kukaan voi olettaa, että 4-vuotias ymmärtäisi, että mulla on vapaapäivä ja tottakai sitä viihdytän sillon kun olen itse kotona, eikä ole mitään tähdellisempää tehtävää. Toisella oli kamala halipula ja harrastettiinkin sitten mm. yhdessä meikkailua ja mun hiusten laittoa kun toiselle ei kelvannut, että olen kylppärissä ihan leikkihuoneen ulkopuolella. Miten vaan, käytiin läpi kaikki mun meikit ja se mistä olen ne ostanut. Ihania keskusteluja. Totuuden jos kuulee lasten suusta, niin olin kuulemma "trés belle" kun tulin alas meikittä, hiukset sekaisin mun kukkapaita päälläni (mulla on ehkä vähän liikaa ollut pääkalloja vaatteissa viime aikoina) ja kun sain itseni valmiiksi, tuomio oli "oli parempi ilman meikkiä". Juuri senhän halusin kuullakin :D

Vietin luonaaseen saakka aikaa lähinnä pikkuinen sylissä cuddlailemassa ja tyhmiä sen kanssa jutellen, kun poikkeuksellisesti olin tosi pop sen arvoasteikolla ja kukaan muu ei kelvannut halittavaksi. Lounaan jälkeen varmistelin mummilta vielä tuhannennen kerran, että onko varmasti ok, jos painun pariisiin näkemään kavereita, kun yksi lapsista oli vähän kipeä ja olisin voinut jäädä auttamaan. Kuulemma oli, joten hyppäsin junaan ja lähdettiin metsästään Venlalle tuliaisviinejä Carrefourista. Periaatteessa yksinkertainen reissu päätyi pitkäksi kävelylenkiksi ja lopulta metro + bussi yhdistelmäksi, jolla päästiin perille. Onneksi ei ollut kiire mihinkään ja lähinnä vain nauratti seikkailla paikasta toiseen. Käytiin Subissa syömässä ja illan päätteeksi istuttiin vielä Venlan sohvalla katsomassa uusimmat Salkkarit ennen kun hipsin kotiin. Kaikin puolin kiva vapaapäivä ja antoi ihan uutta puhtia tälle viikolle.

Eilinen taas oli ihan normaalia arkea, lasten kouluun viemistä, kotona siivoilua ja olemista, lapsien koulusta hakemista ja kaikin puolin rutiinia. Asioita helpotti isovanhempien paikelletulo taas siinä vaiheessa kun piti alkaa tehdä läksyjä, jolloin itse sain vain harrastaa suihkutaistelua nuorimman kanssa ja keskittyä tämä sylissä sohvalla istumiseen. Lapsi kysyi multa "ootko sä naimisissa" mihin vastasin nauraen, että en. Tämän kommentti oli vain "hyvä, koska sitten sä voit mennä mun kanssa naimisiin... tai sä oot kyllä ehkä vähän liian vanha". Tuolla on välillä kyllä vuosisadan parhaat kommentit mun juttuihin. Väsynyt lapsi tosiaan oli kiinni mun kainalossa kuin iilimato koko illan, mikä aiheutti pieniä ongelmia sillon kun itseni piti jotain saada aikaiseksi. Saatiin homma kuitenkin toimimaan ja lapsi lopulta mummin kanssa sänkyyn saakka, vaikka toinen olikin kovasti sitä mieltä, että salla voi lukea hänelle iltasadun. Onneksi tiedettiin mummin kanssa molemmat, että siitä ei olisi tullut mitään, kun ääneen lukeminen ei todellakaan ole kovin luontevaa multa vielä, joten pääsin pälkähästä omaan sänkyyn lepäilemään.

Tänään tosiaan heräsin ihan tuskaisen väsyneenä ja ajatukset lähinnä kantautui siihen saakka, että "vie lapset kouluun, tule kotiin nukkumaan ja yritä olla pirteä kun ne pitää hakea". Tää viikko vaan osoittautuu entistä paremmaksi, kun host mama sanoi aamiaispöydässä, että hän tulee koulutuksestaan jo ajoissa hakemaan lapset koulusta, joten voit olla koko illan vapaalla. Nyt voin siis hyvällä omallatunnolla viettää melko laiskan päivän ennen kun illalla otan nokan suunnaksi taas Pariisin ja toivon, että viikonlopusta tulee kiva.

Hyvää viikonloppua kaikille!

ps. toivon, että mun varpaiden lakat on tarpeeksi kuivuneet, että voin kaivautua peiton alle, koska on kylmä ja väsy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti